Kenelle lymfaterapiaopinnot ovat suunnattu? Mitä kurssilta voi odottaa? Kuinka työnkuva on muuttunut valmistumisen myötä? Mm. näihin kysymyksiin vastasi lymfaterapiaopintoihin osallistunut Anna, joka nykyään tarjoaa lymfaterapiaa osana oman yrityksensä palveluita.

Tässä Annan tarina.

Olen toiminut hierojana jo kohta 36 vuotta.  Parhaillaan olen lopettamassa hierontatyötä ja siirtymässä kokonaan lymfaterapian pariin. Valmistuin lymfaterapeutiksi loppuvuonna -20.  Omalla paikkakunnalla ei ole muita lymfaterapeutteja, joten valinta on helppo, vaikka pitkäaikaisista asiakkaista luopuminen onkin kovin tunteikasta. 

Lymfaterapia on kiinnostanut minua jo todella kauan, mutta koulutukselle ei tuntunut vaan löytyvän aikaa ja voimavaroja.  Kurssiohjelmaa lukiessa tiesin jo etukäteen, että se ei ole mikään läpihuutojuttu.

Covid-19 kuitenkin tyhjensi kalenterin täysin, ja yhtäkkiä olikin aikaa, ja vanha haave sai tuulta siipiinsä.  Halusin opiskella itseni tähden, nähdä ja kokea että vielä oppii uutta ja saa uutta näkökulmaa työhön. En arvannut miten suuri siitä muutoksesta lopulta tuli.

Opiskelu oli intensiivistä, upposukellus teoriaan ja käytäntöön. Asiaa on todella paljon, mutta onneksi biologia ja fysiologia ovat aina olleet minulle mielenkiintoisia aiheita.  Varsinainen haaste on tietenkin lymfaotteiden oppiminen, sen ymmärtäminen, että mitä siinä haetaan, miten se tehdään ja miksi.  Onneksi Tarjalla riitti kärsivällisyyttä näyttää ja toistaa asioita yhä uudestaan. Korvaamaton apu ja tuki opiskelussa oli meidän ihana ryhmä, jossa yhdessä harjoiteltiin ja puitiin sekä teoriaa, että käytäntöä joka ikinen ilta. Me tavattiin myös kurssijaksojen välissä harjoittelun merkeissä. Se tietysti edellytti vaivannäköä, mutta oppimaanhan sinne oli tultu! Edelleen pidämme yhteyttä toisiimme.

Kurssin jälkeen sain joitakin lymfapotilaita, joiden kanssa pääsin harjoittelemaan.  Noin vuoden kuluttua olikin jo useampi vakiopotilas hoidossa, ja heidän kanssa sain opetella myös mitä kaikkea muuta hoitoon liittyy – palautteita, anomuksia, sidontaa, mittauksia, tukituotteiden tilauksia, laskutusta. Hierojana se kaikki oli yksinkertaisempaa…

Tällä hetkellä huomattava osa potilaista tulee hoitoon maksusitoumuksella. Yhteistyö paikallisen terveyskeskuksen kanssa on sujunut hyvin, koen tulleeni ymmärretyksi esittäessäni potilaiden hoitoon liittyviä asioita kuntoutustyöryhmälle. Kinkkisemmissä tapauksissa on ollut hyvä saada tukea näkemyksille erikoissairaanhoidon puolelta, enkä ole epäröinyt käyttää ennen-jälkeen-valokuvia sekä mittauksia asioita selventämään.  On haasteellista, kun terveydenhoidossa tuntuu olevan ymmärtämättömyyttä lymfaterapian käyttömahdollisuuksista, joskus jopa sen mitätöintiä. Se asenne muuttuu vähitellen positiivisten kokemusten ja onnistuneiden hoitojen myötä.

Lymfaterapeuttina näen, miten potilas voisi hyötyä manuaalisesta lymfaterapiasta, ja toinen työsarka on saada myös terveydenhoito ymmärtämään se sama asia. Koen olevani yrittäjänä osa terveydenhoitoa.

Kevätterveisin, Anna Huovinen