6. maaliskuuta vietetään Maailman lymfödeemapäivää, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta lymfödeemasta – kroonisesta imusuoniston sairaudesta, joka on edelleen alidiagnosoitu ja usein väärin ymmärretty.

Lymfödeema voi kehittyä esimerkiksi syöpä- ja sädehoitojen tai erilaisten leikkausten seurauksena, mutta se voi olla myös synnynnäinen. Kyseessä on pysyvä imusuoniston vaurio, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa.

Lymfödeeman kansainvälisesti hyväksytty hoitomalli on CDT (Complete Decongestive Therapy), joka sisältää manuaalisen lymfaterapian, kompressiohoidon, liikkeen, ihonhoidon sekä potilaan ohjauksen. Lymfaterapia ei ole pelkkää kuntoutusta – se on sairauden hoitoa.

Suomessa lymfödeeman diagnostiikka ja hoidon järjestäminen vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Kliininen osaaminen lymfödeeman tunnistamisessa ei ole kaikkialla riittävää, mikä viivästyttää diagnoosia ja hoidon aloittamista. Samalla hoitoa koskevassa keskustelussa on yleistynyt näkemys, jonka mukaan ylläpitävä lymfaterapia ei olisi vaikuttavaa hoitoa.

Mihin tämä näkemys perustuu?

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä lymfödeeman fysiologiasta tiedetään.

Lymfödeema ei ole vain näkyvää turvotusta. Kudokseen kertyvä proteiinipitoinen neste käynnistää tulehdusreaktioita, jotka voivat ajan myötä johtaa pysyviin kudosmuutoksiin, kuten fibroosiin ja rasvakudoksen lisääntymiseen. Samalla syntyy niin kutsuttu lymfaattisen vajaatoiminnan kierre, jossa kudosmuutokset heikentävät imusuoniston toimintaa entisestään ja sairaus etenee.

Kun ylläpitohoitoa rajoitetaan tai lakkautetaan, tämä kierre ei pysähdy.
Se lisää kipua, infektioita, toimintakyvyn heikkenemistä ja lopulta myös terveydenhuollon kustannuksia.

Lymfödeemaa sairastava ei riisu sairauttaan illalla. Tukituotteita käytetään ympäri vuorokauden, iho vaatii jatkuvaa hoitoa ja arkea säädellään turvotuksen, kivun ja infektioriskin mukaan.

Kun ylläpitohoito katkaistaan, sairaus ei katoa. Se etenee.

Haastan terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät tarkastelemaan lymfödeeman hoitoa uudelleen ja viemään oikeaa tietoa tästä sairaudesta eteenpäin.

Lymfödeeman hoito on kokonaisuus.
Manuaalinen lymfaterapia, kompressio, liike, ihonhoito ja potilaan ohjaus tukevat toisiaan – yksittäisiä hoitomuotoja ei voi irrottaa tästä kokonaisuudesta tai nostaa yksin hoidon kulmakiviksi.

Tieto on ensimmäinen askel kohti parempaa hoitoa.